Verkko-oppiminen

Kun  mietit, miten tuottaa sisältöä verkko-oppimisympäristöön, joudut pohtimaan tuotetaanko sisällöt itse vai teetetäänkö ne asiaan vihkiytyneillä yrityksillä.

Päätöksentekoasi helpottaa, kun vastaat näihin kolmeen kysymykseen:

1. Onko yrityksellänne varattuna budjetti sisällön tuottamiseen yrityksen ulkopuolella? Kurssin laajuudesta ja käytettävistä elementeistä riippuen, hinta voi vaihdella muutaman tuhannen ja muutaman kymmenen tuhannen välillä.
2. Onko yrityksellänne resursseja tehdä itse? Sisältöä itse tehtäessä tekemiselle on varattava aikaresursseja, varmistettava, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja käytössä on jokin näppärä sisällöntuotannon työkalu.
3. Kuinka korkeatasoista sisältöä halutaan tehdä? Kun tehdään sisältöjä sisäiseen käyttöön, voi joidenkin elementtien laadusta hieman tinkiä (esim. kännykkävideo toimii oikein hyvin). Asiakkaille tehtäessä standardit ovat todennäköisesti korkeammalla.

Itsetehdyn sisällön ehdoton hyöty on se, että sisällöntuotantoon kuluva aika on usein lyhyempi, kun sisällön oikeellisuuden tarkastuskierroksia ei tarvita niin paljon ja sisältö voidaan aina päivittää heti tarpeen tullen.

Itse olen viimeaikoina tehnyt sisältöjä iSpring-ohjelmalla, joka mahdollistaa ammattimaisen sisällöntuotannon aloittelevallekin tekijälle. Tehtävät, simulaatiot, eKirjat ja videot syntyvät vaivatta helppokäyttöisellä ohjelmalla. Ohjelmisto-osaamisen lisäksi on hyvä ymmärtää, miten rakentaa järkeviä oppimispolkuja verkkoon, jotta oppiminen olisi mahdollista ja mielekästä.

Jos päädytte tuottamaan sisältöä itse, kannattaa omia, jo olemassa olevia sisältöjä arvioida oppijan näkökulmasta. Monisivuiset slideshowt tai ohjeistukset eivät sellaisenaan ole inspiroivaa opiskeltavaa. Viestiä kannattaa koettaa napakoittaa ja kuvata asioita esimerkiksi infograafien (visualisoitua tietoa) avulla tai videoida kännykällä lyhyt pätkä elävöittämään kerrontaa. Erilaiset tehtävät ja simulaatiot edistävät myös oppimista, jolloin luettavan tekstin määräkin vähenee.

Jos tuntuu, että yrityksessänne tarvitaan apua verkko-oppimisen käyttöön oton, sisällöntuotannon tai tehostamisen missä tahansa  vaiheessa, autan mielelläni.

Verkko-oppimisympäristön (LMS = learning management system) valinta ei aina ole helppoa. Varsinkaan, jos organisaatiossa ei sellaista ole koskaan aikaisemmin ollut. Verkko-oppimisympäristön tai -alustan avulla voit hallinnoida kaikkea verkko-oppimiseen liittyvää: julkaista oppisisältöjä valituille kohderyhmille, seurata edistymistä, mitata osaamista ja raportoida kaikkea tätä. Joissakin ympäristöissä on myös kattava valikoima erilaisia sisällöntuotannon työkaluja, joiden avulla voi tuottaa myös sisältöä.

Tässä seitsemän vinkkiä, joiden avulla voit määritellä paremmin, minkälainen ympäristö sopisi  juuri teidän organisaatioonne.

1. Määritä oppimisen ja kehityksen tavoitteet etukäteen
   Mitkä ovat yrityksen osaamisen kehittämisen tavoitteet ja päämäärät; onko tärkeää varmentaa osaamista ja sertifioida osaajia vai halutaanko mieluummin opiskella suuria kokonaisuuksia, joissa yhteistä ymmärrystä rakennetaan matkan varrella? Kannattaa kysyä myös organisaatiosi oppijoilta, mitä taitoja ja tietoja he haluaisivat opiskella verkossa? Määrittele myös, minkälaisia hyötyjä toivot verkko-oppimiseen siirtymällä saavutettavan.
2.  Kuka tuottaa sisältöjä verkko-oppimisympäristöön?
   Mieti, tuotetaanko sisältöjä itse vai teetetäänkö ne mieluummin sisällöntuotantoon erikoistuneilla yrityksillä? Itse tuottamisessa etuna on ketteryys ja nopeus: opittavat asiat saadaan nopeasti opittaviksi eikä ulkopuoliseen sisällöntuotantoon tarvittavaa perehdyttämistä, suunnittelupalavereita ja hyväksymiskierroksia tarvita. Toisaalta itse sisältöä tuotettaessa on varmistettava sisällöntuottajien oppimista tukevien sisältöjen suunnittelu- ja toteutusosaaminen. Varmista myös, että valitsemassasi verkko-oppimisympäristössä voi hyödyntää jo olemassa olevaa materiaalia.
3. Opitaanko yksin vai yhdessä?
   Pohdi, opitaanko verkossa yksin vai yhdessä, ohjaako joku organisaatiosta tai sen ulkopuolelta oppimista vai tapahtuuko kaikki automatisoidusti yksilösuorituksina. Tarvitaanko erilaisia tehtävätyökaluja, osaamista mittaavia testejä ja pitääkö ympäristöön pystyä palauttamaan dokumentteja?
4.  Missä oppiminen tapahtuu?
   Kannattaa pohtia myös käyttäjää; viettääkö hän työpäivänsä näyttöpäätteen äärellä vai onko hänen työnsä liikkuvaa. Mobiilioppimisen mahdollisuus on hyvä varmistaa.
5. Helppokäyttöisyys
   Oppijan näkökulmasta käyttämisen helppous on kaiken a ja o. Ympäristöön tulee olla helppo kirjautua ja itselle osoitetut kurssit pitää löytää helposti, yhdellä silmäyksellä. Ylläpitäjän näkökulmasta taas kurssille kutsumisen, sisällön julkaiseminen ja raporttien ulos saamisen pitää olla yksinkertaista. Pyydä demo käyttöösi varmistaaksesi käytettävyyden.
6. Verkko-oppimisympäristön tarjoajan tukipalvelut Selvitä, minkälaisia tukipalveluita verkko-oppimisympäristön tarjoajalla on. Miten tekninen tuki on järjestetty ja mitä palveluita sopimukseen sisältyy.
7.  Tulevaisuuden tarpeet
   Pohdi, minkälaisia tarpeita organisaatiollanne on tulevaisuuden suhteen. On hyvä selvittää, kuinka muuntautuva uusi verkko-oppimisympäristö on ja pystyykö se palvelemaan myös muutaman vuoden kuluttua.

Näitä pohtimalla pääset jo pitkälle ja saat monta hyvää kysymystä palveluntarjoajalle. Jos kuitenkin tarvitset apua, autan mielelläni kaikissa verkko-oppimisen käyttöönoton vaiheissa.

Kirjoitin vuosi sitten blogissani vinkkejä verkko-oppimisympäristön valintaan. Jatkan aiheesta nyt tarkennetulla kysymyslistalla ympärsitön toimittajalle.

Ennen kandidaatin tapaamista, kannattaa edelleenkin miettiä, mitä tarpeita itsellä on nyt ja muutaman vuoden kuluttua. Oman tilanteen kartoittamisella pystyy parhaiten arvioimaan tarjotun palvelun sopivuutta omaan yritykseen.

Kysy ainakin nämä:

1. Minkälaiseen ongelmaan/ratkaisuun työkalu on kehitetty? Tämä kysymys kertoo paljon siitä, mitä voit odottaa ympäristöltä. Vaikka verkko-oppimisympäristöt ovat nykyisin monipuolisia ja mahdollistavat monenlaista toimintaa, kehittäminen on kuitenkin aina aloitettu jostakin näkökulmasta kuten oppilaitos, yritys tai verkkosisällön jakeleminen kuluttaja-asiakkaille.
2. Onko palveluun mahdollista tutustua etukäteen? Pyydä demotunnuksia, jotta saat tuntumaa loppukäyttäjäkokemukseen. Selkeä palvelu vähentää tukipyyntöjen määrää käyttäjiltä ja säästää näin sinun ja organisaatiosi aikaa.
3. Minkälaisia sisäänkirjautumismahdollisuuksia on olemassa? Monipuoliset sisäänkirjautumismahdollisuudet takaavat palvelun hyödynnettävyyden myös silloin, kun yrityksessä ryhdytään kouluttamaan verkossa esimerkiksi alihankkijoiden henkilöstöä. Silloin pelkkä kertakirjautumismahdollisuus ei riitä.
4. Missä palvelu sijaitsee? Kannattaa selvittää, missä palveluntarjoajan palvelimet sijaitsevat. Vaikka palvelua tarjoavan yrityksen tiloissa sijaitseva palvelin voisikin olla edullisin, se ei aina takaa tietoturvallisuutta, eikä välttämättä tulevaisuuden laajentumistarpeita. Esimerkiksi Azure-pilviympäristö on tietoturvallinen sekä sen kautta verkko-oppimispalvelusi laajentuminen on mahdollista globaalisti.
5. Miten verkko-oppimisympäristöä on tarkoitus kehittää tulevina vuosina?Vilkaisu tuotteen road mappiin kertoo, onko verkko-oppimisympäristöä suunniteltu kehitettävän eteenpäin, vai onko se jo kehityskaaren loppupuolella. Tämän tiedon avulla voit mahdollisesti arvioida, kuinka käyttökelpoinen verkko-oppimisympäristö on yrityksellenne vielä muutaman vuoden kuluttuakin.

Näiden lisäksi selvitä ainakin hinnoitteluperiaatteet sekä tukipalvelun laajuus. Verkko-oppimisympäristön valinta ei ole aina helppoa. Sparraan mielelläni kanssasi eri vaihtoehtoja.