Category

Verkko-oppiminen

Kirje-vai verkkokurssi, kummalla opiskelisit mieluummin?

By | Verkko-oppiminen

Olen elinikäinen oppija ja mielelläni opiskelen työni ohessa omaehtoisesti. Varsinkin verkko-opinnot ovat mieluisa tapa oppia uutta. Tällä kertaa opintojen alla on erään avoimen yliopiston liiketoimintaosaamisen perusteet verkko-opintoina.

Yllätys oli kuitenkin suuri, kun maksoin kurssimaksun ja pääsin kirjautumaan kurssialueelle: kaikki verkon ja virtuaalisuuden mahdollistamat välineet puuttuivat ja opetus oli järjestetty varsin perinteisesti. Opintomateriaalina oli kaksi kymmenen vuotta vanhaa kirjaa ja empiirisen esseen ohjeet sekä palautuskansio. Siinä kaikki. Kurssista tuli vahvasti mieleeni entisaikojen kirjekurssit.

Ihan pienelläkin vaivalla voisi verkko-opetusta elävöittää ja oppimista tehostaa. Kyseisestä aiheesta löytyy varmasti paljon ajankohtaisia artikkeleita, blogitekstejä ja videon pätkiä. Aineistosta ei ole puutetta. Kirjat ja esseet soveltuvat myös verkko-oppimiseen, mutta aiheeseen orientoituminen sekä oman osaamisen ja käsitysten reflektointi onnistuisi mainiosti käyttäen olemassa olevaa digitaalista materiaalia sekä verkko-oppimisympäristön erilaisia työkaluja kuten keskustelua, tehtäviä ja testejä.

Varsin pienellä pääsee siis liikkeelle. Ensimmäiset kokeilut vaativat opintokokonaisuuksien tavoitteiden avaamista ja pohdintaa siitä, millä verkon mahdollistamilla aineistoilla ja menetelmillä oppimista voisi tukea sekä miten innostaa oppijat janoamaan lisää tietoa ja kehittämään osaamistaan käsiteltävistä aihealueista. Tämän hetkinen teknologian taso ja ihmisten valmius käyttää erilaisia digitaalisia ympäristöjä tukevat vahvasti täysimittaista verkko-oppimista. Olisiko siis aika siirtyä yliopistomaailmassakin kirjekursseista verkkokursseihin?

Sisällöntuotanto omiin käsiin?

By | Verkko-oppiminen

Kun  mietit, miten tuottaa sisältöä verkko-oppimisympäristöön, joudut pohtimaan tuotetaanko sisällöt itse vai teetetäänkö ne asiaan vihkiytyneillä yrityksillä.

Päätöksentekoasi helpottaa, kun vastaat näihin kolmeen kysymykseen:

  1. Onko yrityksellänne varattuna budjetti sisällön tuottamiseen yrityksen ulkopuolella? Kurssin laajuudesta ja käytettävistä elementeistä riippuen, hinta voi vaihdella muutaman tuhannen ja muutaman kymmenen tuhannen välillä.
  2. Onko yrityksellänne resursseja tehdä itse? Sisältöä itse tehtäessä tekemiselle on varattava aikaresursseja, varmistettava, että henkilöstöllä on riittävä osaaminen ja käytössä on jokin näppärä sisällöntuotannon työkalu.
  3. Kuinka korkeatasoista sisältöä halutaan tehdä? Kun tehdään sisältöjä sisäiseen käyttöön, voi joidenkin elementtien laadusta hieman tinkiä (esim. kännykkävideo toimii oikein hyvin). Asiakkaille tehtäessä standardit ovat todennäköisesti korkeammalla.

Itsetehdyn sisällön ehdoton hyöty on se, että sisällöntuotantoon kuluva aika on usein lyhyempi, kun sisällön oikeellisuuden tarkastuskierroksia ei tarvita niin paljon ja sisältö voidaan aina päivittää heti tarpeen tullen.

Itse olen viimeaikoina tehnyt sisältöjä iSpring-ohjelmalla, joka mahdollistaa ammattimaisen sisällöntuotannon aloittelevallekin tekijälle. Tehtävät, simulaatiot, eKirjat ja videot syntyvät vaivatta helppokäyttöisellä ohjelmalla. Ohjelmisto-osaamisen lisäksi on hyvä ymmärtää, miten rakentaa järkeviä oppimispolkuja verkkoon, jotta oppiminen olisi mahdollista ja mielekästä.

Jos päädytte tuottamaan sisältöä itse, kannattaa omia, jo olemassa olevia sisältöjä arvioida oppijan näkökulmasta. Monisivuiset slideshowt tai ohjeistukset eivät sellaisenaan ole inspiroivaa opiskeltavaa. Viestiä kannattaa koettaa napakoittaa ja kuvata asioita esimerkiksi infograafien (visualisoitua tietoa) avulla tai videoida kännykällä lyhyt pätkä elävöittämään kerrontaa. Erilaiset tehtävät ja simulaatiot edistävät myös oppimista, jolloin luettavan tekstin määräkin vähenee.

Jos tuntuu, että yrityksessänne tarvitaan apua verkko-oppimisen käyttöön oton, sisällöntuotannon tai tehostamisen missä tahansa  vaiheessa, autan mielelläni.

Tärpit Perehdyttäjälle

By | Verkko-oppiminen

Moi, olen Emilia, XoomPointin tuorein vahvistus. Työurani on vasta alkutaipaleella, mutta minulta löytyy jo hyvin kirjava tausta erilaisista työympäristöistä ja tehtävistä esimerkiksi kesätöiden merkeissä. Olen siis useasti päässyt opettelemaan kokonaan uudet työtehtävät ja toimintamallit. Jotta aloittava työntekijä saadaankin mahdollisimman nopeasti työn rytmiin mukaan, on perehdytyksen sujuttava jouhevasti. Kun mietin omaa työhistoriaani, on matkalle sattunut niin hyviä, kuin vähän huonompiakin perehdytyskokemuksia. Tässä siis muutama pointti, jotka omasta mielestäni ovat perehdytyksen onnistumisen kannalta tärkeitä:

  • Perehdytys on suunniteltu hyvin. Yrityksessä on mietitty etukäteen, mitkä osat perehdytyksestä uuden työntekijän on kannattavaa suorittaa itsenäisestä ja mitkä osat vaativat perehdyttäjän läsnäoloa. Ei myöskään riitä, että vain johtotasolla on selvää, kuinka perehdytys etenee, vaan myös itse perehdyttäjillä täytyy olla selkeä ja yhtenäinen käsitys siitä.
  • Perehdytyksen alkuvaiheessa pidetään huolta, että työntekijälle jää selvä käsitys koko organisaation toiminnasta ja omasta roolista siellä. On tärkeää, että työntekijä ymmärtää, mitä kaikkea koko organisaation sisällä tapahtuu ja kuinka hänen oma työnsä vaikuttaa muihin.
  • Uuden työntekijän annetaan tehdä mahdollisimman paljon itse alusta alkaen. Itse tekemällä ja perehdyttäjän opastuksella mielestäni sisäistää uudet asiat parhaiten ja nopeiten. Varsinkin ennestään tuntemattomat aiheet voivat tuntua haastavilta ja niitä voi olla vaikea hahmottaa pelkästään näkemällä.
  • Tieto on helposti löydettävissä ja se on selkeästi jäsennelty. Kaikkea ei voi oppia ja muistaa ensimmäisellä kerralla. Varsinkin kun uutta informaatiota tulee aluksi paljon. Tämän takia on tärkeää, että ohjeet työhön ja eri työkaluihin löytyvät myöhemmin helposti samasta paikasta. Perehdyttäjän ei tarvitse aina olla lähettyvillä, kun uusi työntekijä tietää, mistä ohjeita ja tietoa voi löytää itsenäisesti. Tällä tavoin kaikkien aikaa säästyy.

Monissa perehdytyksen vaiheissa voidaan käyttää apuna verkko-oppimista. Jos sinua kiinnostaa, kuinka verkko-oppimisen mahdollisuuksia voisi hyödyntää perehdytyksessä juuri teidän organisaatiossa, käy kurkkaamassa meidän kotisivuja ja ota yhteyttä!

 

Miksi yritysten kannattaa panostaa verkko-oppimiseen?

By | Verkko-oppiminen

Jokaisen kokoluokan yrityksillä on nykyisin mahdollisuus ottaa verkko-oppiminen osaksi yrityksen koulutusvalikoimaa. Verkko-oppimisympäristön hinta ei ole enää este. Toimivan verkko-oppimisympäristön saa pieneen yritykseen hankittua ja muutamalla tonnilla vuodessa. Silti yritykset miettivät edelleen, onko verkossa toteutettava koulutus todella sijoituksen arvoinen?

Mielestäni on. Tässä muutamia argumentteja miksi.

  1. Antaa työntekijöille mahdollisuuden oppia omaan tahtiin
    Tieto ja osaaminen ovat saatavilla juuri silloin, kun työntekijä sitä eniten tarvitsee. Oppimistulokset ovat aina parempia, kun henkilöllä on omakohtainen tarve juuri nyt ymmärtää opittavasta asiasta lisää. Kukin voi valita myös omaan työpäiväänsä parhaiten sopivat hetket opiskella.
  2. Mobiilit ratkaisut antavat täyden vapauden aikaan ja paikkaan
    Kun verkko-oppimisympäristö toimii moitteetta myös mobiilisti, oppiminen voi tapahtua vaikka työmatkalla bussissa tai lentokentän vilinässä. Silloin kun asialle on oikea aika ja paikka.
  3. Koulutuskustannukset pienentyvät
    Verkko-opetukseen siirryttäessä matkakustuskulut pienentyvät ja  säästyvä aika voidaan käyttää  tuottavaan työhön.  Suuria massoja ihmisiä voidaan kouluttaa samanaikaisesti, jolloin kouluttajakustannuksissa säästetään. Sähköisiin sisältöihin siirryttäessä kustannukset pienentyvät myös painettujen materiaalien osalta.
  4. Sisällön nopea toimittaminen oppijoille
    Kun havaitaan koulutustarpeita, joihin pitäisi pystyä vastaamaan mahdollisimman nopeasti, verkko-oppimisympäristön kautta oppimateriaalien jakaminen on nopeata ja vaivatonta. Varsinkin jos organisaatio tuottaa itse oppimista tukevaa verkko-oppimisaineistoa tai sillä on luotettava kumppani, joka tietää mitä tekee.

 

Miten huomioida erilaiset oppijat verkko-oppimista suunnitellessa?

By | Verkko-oppiminen

Ihmiset hahmottavat ja oppivat asioita eri tavalla ja eri kanavien kautta. Voidaan puhua auditiivisesta, visuaalisesta tai kinesteettisestä tyypistä. Tällöin puhutaan erilaisista miellejärjestelmistä eli eri aistikanavien kautta tapahtuvasta tiedon vastaanottamisesta.

Auditiivinen tyyppi ottaa parhaiten vastaan kuuloaistin kautta viestejä ja oppii sanoittamalla asioita ääneen. Visuaalinen tyyppi puolestaan käyttää näköaistiaan omaksuessaan asioita. Kinesteettinen tyyppi haluaa kokea ja tehdä itse. Useimmat meistä käyttävä kaikkia näitä kanavia, mutta itse kullakin on yleensä yksi, jonka kautta oppia kertyy parhaiten.

Tuottaessasi verkko-oppimissisältöjä, anna syötettä kaikille oppimista tukeville aistikanaville. Tässä muutamia vinkkejä, minkälaisilla sisällöillä voit tukea erilaisia oppimistyylejä.

Videot

Videoiden avulla saat kerrottua asioita tiivistetysti kera liikkuvan kuvan ja äänen. Sen avulla tavoitat hyvin kaikkien aistikanavien kautta oppivia. Videot kannattaa pitää lyhyinä, muutamaa minuuttia pidempään niitäkään ei jaksa kerralla katsoa.

Power pointit

Toimivat hyvin oppimismateriaaleina, jos niissä ei ole  liikaa tekstiä, ne on jäsennelty huolella ja asioiden esittämiseen on käytetty kuvia ja kaavioita. Tehostat ppt:lta oppimista lisäämällä niihin puheen eli ns. voice overit.  Tällainen aineisto sopii toki kaikille, mutta erityisesti visuaalisille ja auditiivisille oppijoille.

Infograafit

Infograafi on tiedon visualisointia niin, että tieto on helpompi ja nopeampi omaksua kuin esimerkiksi tekstimuotoisena. Tästä hyvä esimerkki on sääkartta. Helpotat infograafeja käyttämällä visuaalisen omaksujan tiedon käsittelyä. Yksinkertaisimmillaan infograafin voi luoda power pointin SmartArt -grafiikkatyökalun avulla tai jollakin netistä ilmaiseksi saatavalla sovelluksella kuten Piktochartilla.

Testit, tehtävät ja simulaatiot

Testit, tehtävät ja simulaatiot mahdollistavat opittujen asioiden harjoittelun sekä tiedon syventämisen. Ne antavat kinesteettiselle ihmiselle mahdollisuuden klikkailla, yhdistellä ja valita, olla siis aktiivinen toimija oppimisprosessissa.

Käytä monipuolisesti erilaisia elementtejä verkko-oppimissisällöissäsi, jotta saat luotua aihealueesta kiinnostavan, monipuolisen ja oppimista edistävän.

 

Verkko- ja virtuaalioppimisen lisäämisestä hyötyvät kaikki

By | Verkko-oppiminen

Toteutan erään aikuiskoulutusorganisaation verkko-oppimisen kehittämishanketta. Hankkeen alussa pohdimme verkko-oppimisen lisäämisen hyötyjä omasta, oppijan, koulutustiimin sekä koko organisaation näkökulmasta. Hyötyjä bongattiin valtava määrä. Tässä tärkeimmäksi koetut.

Itselleni:

  • Ammatillinen identiteetti kehittyy
  • Oma osaaminen paranee: substanssi ja tekniikka
  • Onnellisuus lisääntyy  (tästä saimme pitkät keskustelut aikaiseksi ja raikuvat naurut myös. Uskokaa pois, onnellisuus todellakin lisääntyy).
  • Valmiit moduulit helpottavat henkilökohtaistamista ja opiskelijan ohjaamista sopivan tiedon äärelle

Opetustiimille:

  • Monipuolistaa vaihtoehtoja koulutuksen toteuttamiseen
  • Tasoittaa ruuhkapiikkejä, kun osa koulutuksista toteutuu verkossa
  • Opetustiimien yhteistyö paranee, kun suunnitellaan yhdessä yhteisiä oppimismoduuleja
  • Kansainvälisen osaamisen hyödyntäminen mahdollistuu webinaarein

Viimeiseksi tärkeimmät hyödyt eli mitä oppija tästä hyötyy

  • Mahdollisuus opiskella joustavasti, vaikka kesällä
  • Henkilökohtaistamisesta tulevat hyödyt – voi valita osaamisen kehittymistä tukevia moduuleja täsmänä
  • Matkustaminen vähentyy ja aikaa säästyy
  • Oppimiskokemuksesta tulee eheämpi, kun verkko-ohjausta ja oppimismahdollisuuksia on myös lähiopintojen välissä.

Tässä vain osa hyödyistä. Keskusteluissa nousi usein esiin kustannussäästöt. Koulutusten siirtyessä verkkoon, voidaan koulutustarjontaa ja ryhmiä lisätä ilman paineita koulutustilojen laajentamisesta.

Verkko-oppimisen lisäämisestä hyötyisivät kaikki koulutusta ja henkilöstönkehittämistä tarjoavat tahot. Osa valmennusyrityksistä on jo kovaa vauhtia monipuolistamassa omaa tarjontaansa myös virtuaalioppimista sisältäväksi. Nyt on hyvä aika hypätä kehitykseen mukaan. Markkinoilla on helppokäyttöisä ja kustannustehokkaita työkaluja verkko-opetuksen ketterään toteuttamiseen. Minulle voi soitella jos ei oikein tiedä, mistä aloittaa. Mietitään yhdessä.

Oppimista verkkoon – miten valita sopiva verkko-oppimisympäristö?

By | Verkko-oppiminen

Verkko-oppimisympäristön (LMS = learning management system) valinta ei aina ole helppoa. Varsinkaan, jos organisaatiossa ei sellaista ole koskaan aikaisemmin ollut. Verkko-oppimisympäristön tai -alustan avulla voit hallinnoida kaikkea verkko-oppimiseen liittyvää: julkaista oppisisältöjä valituille kohderyhmille, seurata edistymistä, mitata osaamista ja raportoida kaikkea tätä. Joissakin ympäristöissä on myös kattava valikoima erilaisia sisällöntuotannon työkaluja, joiden avulla voi tuottaa myös sisältöä.

Tässä seitsemän vinkkiä, joiden avulla voit määritellä paremmin, minkälainen ympäristö sopisi  juuri teidän organisaatioonne.

  1. Määritä oppimisen ja kehityksen tavoitteet etukäteen
    Mitkä ovat yrityksen osaamisen kehittämisen tavoitteet ja päämäärät; onko tärkeää varmentaa osaamista ja sertifioida osaajia vai halutaanko mieluummin opiskella suuria kokonaisuuksia, joissa yhteistä ymmärrystä rakennetaan matkan varrella? Kannattaa kysyä myös organisaatiosi oppijoilta, mitä taitoja ja tietoja he haluaisivat opiskella verkossa? Määrittele myös, minkälaisia hyötyjä toivot verkko-oppimiseen siirtymällä saavutettavan.
  2.  Kuka tuottaa sisältöjä verkko-oppimisympäristöön?
    Mieti, tuotetaanko sisältöjä itse vai teetetäänkö ne mieluummin sisällöntuotantoon erikoistuneilla yrityksillä? Itse tuottamisessa etuna on ketteryys ja nopeus: opittavat asiat saadaan nopeasti opittaviksi eikä ulkopuoliseen sisällöntuotantoon tarvittavaa perehdyttämistä, suunnittelupalavereita ja hyväksymiskierroksia tarvita. Toisaalta itse sisältöä tuotettaessa on varmistettava sisällöntuottajien oppimista tukevien sisältöjen suunnittelu- ja toteutusosaaminen. Varmista myös, että valitsemassasi verkko-oppimisympäristössä voi hyödyntää jo olemassa olevaa materiaalia.
  3. Opitaanko yksin vai yhdessä?
    Pohdi, opitaanko verkossa yksin vai yhdessä, ohjaako joku organisaatiosta tai sen ulkopuolelta oppimista vai tapahtuuko kaikki automatisoidusti yksilösuorituksina. Tarvitaanko erilaisia tehtävätyökaluja, osaamista mittaavia testejä ja pitääkö ympäristöön pystyä palauttamaan dokumentteja?
  4.  Missä oppiminen tapahtuu?
    Kannattaa pohtia myös käyttäjää; viettääkö hän työpäivänsä näyttöpäätteen äärellä vai onko hänen työnsä liikkuvaa. Mobiilioppimisen mahdollisuus on hyvä varmistaa.
  5. Helppokäyttöisyys
    Oppijan näkökulmasta käyttämisen helppous on kaiken a ja o. Ympäristöön tulee olla helppo kirjautua ja itselle osoitetut kurssit pitää löytää helposti, yhdellä silmäyksellä. Ylläpitäjän näkökulmasta taas kurssille kutsumisen, sisällön julkaiseminen ja raporttien ulos saamisen pitää olla yksinkertaista. Pyydä demo käyttöösi varmistaaksesi käytettävyyden.
  6. Verkko-oppimisympäristön tarjoajan tukipalvelut Selvitä, minkälaisia tukipalveluita verkko-oppimisympäristön tarjoajalla on. Miten tekninen tuki on järjestetty ja mitä palveluita sopimukseen sisältyy.
  7.  Tulevaisuuden tarpeet
    Pohdi, minkälaisia tarpeita organisaatiollanne on tulevaisuuden suhteen. On hyvä selvittää, kuinka muuntautuva uusi verkko-oppimisympäristö on ja pystyykö se palvelemaan myös muutaman vuoden kuluttua.

Näitä pohtimalla pääset jo pitkälle ja saat monta hyvää kysymystä palveluntarjoajalle. Jos kuitenkin tarvitset apua, autan mielelläni kaikissa verkko-oppimisen käyttöönoton vaiheissa.

Viisi kysymystä verkko-oppimisympäristön tarjoajalle

By | Verkko-oppiminen

Kirjoitin vuosi sitten blogissani vinkkejä verkko-oppimisympäristön valintaan. Jatkan aiheesta nyt tarkennetulla kysymyslistalla ympärsitön toimittajalle.

Ennen kandidaatin tapaamista, kannattaa edelleenkin miettiä, mitä tarpeita itsellä on nyt ja muutaman vuoden kuluttua. Oman tilanteen kartoittamisella pystyy parhaiten arvioimaan tarjotun palvelun sopivuutta omaan yritykseen.

Kysy ainakin nämä:

  1. Minkälaiseen ongelmaan/ratkaisuun työkalu on kehitetty? Tämä kysymys kertoo paljon siitä, mitä voit odottaa ympäristöltä. Vaikka verkko-oppimisympäristöt ovat nykyisin monipuolisia ja mahdollistavat monenlaista toimintaa, kehittäminen on kuitenkin aina aloitettu jostakin näkökulmasta kuten oppilaitos, yritys tai verkkosisällön jakeleminen kuluttaja-asiakkaille.
  2. Onko palveluun mahdollista tutustua etukäteen? Pyydä demotunnuksia, jotta saat tuntumaa loppukäyttäjäkokemukseen. Selkeä palvelu vähentää tukipyyntöjen määrää käyttäjiltä ja säästää näin sinun ja organisaatiosi aikaa.
  3. Minkälaisia sisäänkirjautumismahdollisuuksia on olemassa? Monipuoliset sisäänkirjautumismahdollisuudet takaavat palvelun hyödynnettävyyden myös silloin, kun yrityksessä ryhdytään kouluttamaan verkossa esimerkiksi alihankkijoiden henkilöstöä. Silloin pelkkä kertakirjautumismahdollisuus ei riitä.
  4. Missä palvelu sijaitsee? Kannattaa selvittää, missä palveluntarjoajan palvelimet sijaitsevat. Vaikka palvelua tarjoavan yrityksen tiloissa sijaitseva palvelin voisikin olla edullisin, se ei aina takaa tietoturvallisuutta, eikä välttämättä tulevaisuuden laajentumistarpeita. Esimerkiksi Azure-pilviympäristö on tietoturvallinen sekä sen kautta verkko-oppimispalvelusi laajentuminen on mahdollista globaalisti.
  5. Miten verkko-oppimisympäristöä on tarkoitus kehittää tulevina vuosina?Vilkaisu tuotteen road mappiin kertoo, onko verkko-oppimisympäristöä suunniteltu kehitettävän eteenpäin, vai onko se jo kehityskaaren loppupuolella. Tämän tiedon avulla voit mahdollisesti arvioida, kuinka käyttökelpoinen verkko-oppimisympäristö on yrityksellenne vielä muutaman vuoden kuluttuakin.

Näiden lisäksi selvitä ainakin hinnoitteluperiaatteet sekä tukipalvelun laajuus. Verkko-oppimisympäristön valinta ei ole aina helppoa. Sparraan mielelläni kanssasi eri vaihtoehtoja.